Soija ei ole ravinto - vaan lääke!

MIKÄ MÄÄRÄ SOIJAA ON TURVALLINEN? (Honolulu Star Bulletin) Soijaisoflavonien hormonaalinen vaikutus on uusimpien tietojen valossa osoittautunut voimakkaammaksi kuin on luultu (ref.: Juho Vainion Säätiö, tutkimukset).
Soijan sisältämillä kasvihormoneilla on todettu olevan vaihdevuosivaivoja, eturauhassyöpää, rintasyöpää ja osteoporoosia estävä vaikutus. Soija sisältää kuitenkin myös aineosia, jotka saattavat estää kilpirauhasentsyymin toimintaa aiheuttaen kilpirauhasen vajaatoimintaa, hiusten lähtöä ja pahentaa masennustaipumusta. Alttiimpia soijan sivuvaikutuksille ovat vaihdevuosi-ikäiset naiset. 

MITÄ PITÄISI TEHDÄ?
Koska isoflavonit ovat hyödyllisiä (Mäkelä 1991), mutta myös goitrogeenisia eli kilpirauhaseen vaikuttavia annostus ei saisi olla yli 40 mg vuorokaudessa. Valitse siis valmiste, joka sisältää tärkeimmät isoflavonit; daidtseiinia ja genisteiiniä. Näin saat hyötyvaikutuksen niin tehokkaaksi kuin mahdollista, mutta ilman haitallisia sivuvaikutuksia.

Jos olet soijaruokien päivittäiskäyttäjä ja havinnut itsessäsi: allergisia oireita, lisääntynyttä alakuloisuutta, voimattomuutta tai masennusta - lopeta soijavalmisteiden käyttö, kunnes syyt on selvitetty. Jos soijavalmisteita annetaan lapsille huolehdi, ettei isoflavonien määrä ylitä 0,5 mg/painokiloa kohti vuorokaudessa. (Ref.: Izuki Thyroid Clinic study.)